Kahvia vastuullisesti

 

Maailmassa on noin 25 miljoonaa kahvinviljelijää, joten kahvi on merkittävä toimiala ja suuri työllistäjä sekä suoraan että välillisesti. Yksi tärkeä tekijä maailman kahvituotannon turvaamisessa on toiminnan vastuullisuus.

Suomessa kahvia juodaan vuosittain noin kymmenen kiloa eli 1100 kupillista/henkilö. Kahvi kokoaa suomalaiset yhteen, ja meillä on esimerkiksi lakisääteiset kahvitauot. Kahvi on meille tärkeä asia. Siksi valmistajat haluavat pitää hyvää huolta kahvista, ja kahvikupillisten eteen tehdään paljon työtä. Suomen kahviala on edelläkävijä vastuullisen toiminnan ja toimitusketjun rakentamisessa ja kehittämisessä. Vastuullisuustyö ulottuu aina alkuperämaiden paikallisten yhteisöjen hyvinvoinnin kehittämiseen, kahvinviljelyn kannattavuuteen ja kattaa myös paahtimoiden omien toimintojen jatkuvan kehittämisen, esim. energia- ja materiaalitehokkuuden osalta. Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen jäsenyritykset ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Vastuullinen ja kestävä viljely, viljelijän toimeentulon turvaaminen, hävikin vähentäminen kahvin paahtamisen ja valmistuksen yhteydessä, kuljetusten hiilijalanjäljen pienentäminen ja pakkausten kierrätettävyys ovat esimerkkejä jatkuvasta vastuullisuustyöstä.

Vesien ja maaperän suojelu, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen huomioidaan tuotteiden koko elinkaaren ajan sekä kaikkien toimintojen arvoketjussa. Vastuulliseen toimintaan kuuluu myös ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen.

 

Kahvinjuojat voivat vaikuttaa vastuullisuuteen


 

Kuluttajat voivat myös itse vaikuttaa nauttimansa kahvin ympäristövaikutuksiin. Ruokahävikistä suurin osuus syntyy kotitalouksissa, ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan keitetyn kahvin osuus tästä on 13 %.

Hävikkiä on helppo pienentää, kun keittää kerralla tarvittavan määrän kahvia. Hävikkiä voi vähentää myös käyttämällä kahvipakkauksen sisällön loppuun saakka ja hankkimalla kahvia sopivina määrinä. Energiaa puolestaan säästyy, kun ei pidä kahvinkeitintä turhaan päällä.

Suurin osa kahvipakkauksista voidaan lajitella muovijätteeseen. Tyhjät kahvipakkaukset ovat oikein kierrätettyinä hyvää raaka-ainetta uusille muovituotteille. Jos muovien kierrätykseen ei ole mahdollisuutta, tyhjät pakkaukset lajitellaan sekajätteeseen, jolloin käytetyt pakkaukset hyödynnetään energiana.

Tyhjät kahvipakkaukset ovat innostaneet kuluttajia myös pakkausmateriaalin uusiokäyttöön. Niitä on kautta aikojen käytetty sekä koriste- että käyttöesineiden askartelussa. Kahvipakkausten laminaatti on kestävää ja kestää jopa 200 oC:n lämpötilan.

Kahvipurut tulee hävittää biojätteenä, mutta moni hyödyntää niitä esim. kukkien lannoitteena, hajunpoistajana jääkaapissa tai kasvonaamion raaka-aineena.