Kahvi kasvina  

Kahvi on kuin viini, sen jokainen sato maistuu ainutkertaiselta. Kahvin makuun vaikuttavat niin kasvuilmasto, maaperä kuin käsittelytapakin. Kaupallisia kahvilajeja on kaksi: arabica (Coffea arabica) ja robusta (Coffea canephora). Kolmas kahvilaji on liberica (Coffea liberica), jota kasvatetaan vain pieniä määriä. Tuotantoalueet jaetaan yleensä neljään alueeseen: Etelä-Amerikka, Keski-Amerikka ja Meksiko, Afrikka sekä Aasia ja Oseania. Tärkeimmät kahvintuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia, Etiopia, Intia ja Honduras. Suomeen raakakahvi laivataan suoraan tuottajamaista.

 

Missä kahvi kasvaa?

Kahvi menestyy parhaiten maapallon trooppisella vyöhykkeellä kravun ja kauriin kääntöpiirien välisellä kuumalla ja kostealla alueella. Lämpimässä ilmanalassa viihtyvä kahvi vaatii kasvaakseen runsaasti sadetta, arabica noin 1500–2000 mm ja robusta yli 2000 mm vuodessa. Kahvi viihtyy tuliperäisillä alueilla, koska se tarvitsee ravinteikkaan kasvualustan. Luonnonvaraiset kahvipensaat kasvavat vuoristometsissä varjopuuston, kuten lääke- ja ruokakasvien tai hedelmäpuiden, alla. Jalostamalla on saatu aikaan lajikkeita, jotka kestävät suoraa auringonvaloa.

Arabica viihtyy parhaiten vuoristoissa, joiden ilmasto vaihtelee subtrooppisesta lauhkeaan ja lämpötila pysyy 15–25 asteen välillä. Paras kasvupaikka arabicalle on yleensä 1000–2200 metriä. Se on erittäin arka hallalle ja koville tuulille. Arabica on lähtöisin Etiopiasta, ja sitä viljellään Etelä-Amerikassa, Keski-Amerikassa ja Meksikossa, Afrikassa sekä Aasiassa ja Oseaniassa. Kaikesta maailmalla tuotetusta kahvista noin 60 % on arabicaa. Arabica-kahvin kasvualustaksi sopii parhaiten syväpohjainen, hyvin vettä läpäisevä, hiukan hapan ja humuspitoinen maaperä. Tuliperäisessä maassa se viihtyy hyvin.

Robusta ei ole yhtä vaativa kasvuolojen suhteen kuin arabica. Se menestyy myös lähellä päiväntasaajaa kuumassa ja kosteassa ilmanalassa. Ihanteellinen kasvulämpötila robustalle on 22–26 astetta. Se viihtyy myös lähempänä merenpinnan tasoa kuin arabica. Robustan kotimaa on Kongo. Lajike kasvaa mieluiten trooppisilla alangoilla, ja siksi sitä viljellään paljon Afrikan keski- ja länsiosissa, Vietnamissa sekä Brasiliassa.

 

Kahvipuu leikataan pensaaksi

Kahvipuu kasvaa luonnontilassa 7–8-metriseksi. Viljelmillä se pidetään leikkaamalla 1,5–2 metrin korkuisena pensaana. Näin pensas kasvaa leveyttä, jolloin se tuottaa hyvin ja sadonkorjuu helpottuu. Kahvipensas alkaa tuottaa marjoja 2–4 vuoden iässä. Se antaa satoa jopa yli 30 vuotta, mutta uusien lajikkeiden myötä viljelmiä on alettu uusia keskimäärin 15 vuoden välein.

Kahvipensaan ikivihreät lehdet ovat soikeat, 10–15 cm pituiset, päältä kiiltävän tummanvihreät ja alta vaaleamman vihreät. Kukkatertut kasvavat oksista lehtien haarautumiskohdissa.

Kukka on muodoltaan kuin putki, joka on päästään haarautunut viisiosaiseksi tähdeksi. Se on valkoinen ja tuoksuu jasmiinilta. Kahvi kukkii korkeintaan 2–3 päivää. Kukkien pudotessa paljastuvat hedelmät, joita kutsutaan Suomessa kahvimarjoiksi (engl. coffee cherry).
 

Kahvipavut kypsyvät marjan sisällä

Kahvimarja on hieman kirsikkaa pienempi. Vihreä marja muuttuu kypsyessään vähitellen punaiseksi tai keltaiseksi. Marjojen kypsyminen kestää yhdeksän kuukautta. Pensaassa voi olla samaan aikaan sekä kukkia että raakoja ja kypsiä marjoja. Kahvipensas antaa satoa 1–2 kertaa vuodessa.

Kahvipensaan marja on kivihedelmä. Päällimmäisenä on punainen kalvo, joka peittää hedelmälihan. Pergamenttikalvon ympäröimät pavut ovat sen alla. Pergamentin sisäpuolella on vielä ohut kalvo, hopeaketto. Sisällä on vastakkain kaksi siementä eli kahvipapua. Oksien päissä kasvavissa marjoissa on usein vain yksi siemen, helmipapu.